Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmate
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 3000 €
Rahoituspäätös tehty: 2015-03-16
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmate |
| Yhteyshenkilön nimi | Heini Postila |
| Toteuttajaorganisaatio | Oulun yliopisto, Vesi- ja ymp.tekniikka, Kemiallinen pros.tekniikka ja Ympäristö- ja kemiatekniikka |
| Hankkeen muut toteuttajat | |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 335 000,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 1.10.2015-30.9.2018 |
| Hankkeen aihepiiri | Jätevedet |
| Tavoitteet | Hanke jakaantuu kolmeen osatavoitteeseen: 1.Tavoitteena on lisätä raskasmetallien puhdistumista mm. raskasmetallipitoisista hule- ja jätevesistä (esim. rejektivedet) sekä teollisuuden jätevesistä luonnonmineraaleja (kuten savituotteet) ja kehitettäviä modifioituja biomateriaaleja (mm. sahanpuru) käyttämällä. 2.Tavoitteena on selvittää, paljonko puuston (ainakin erilaisten pajujen) kasvatuksella voidaan vähentää käsiteltyjen jätevesien ravinnepitoisuutta (ja raskasmetallipitoisuutta). Samalla selvitetään kuinka paljon parannetaan puuston kasvua biomassaraaka-aineeksi pohjoisissa olosuhteissa, ja mitkä lajit ovat sopivimpia, kun käsiteltyjä jätevesiä käytetään lannoitteena. 3.Selvittää missä vaiheessa raskasmetallipitoisuuksia olisi mahdollista ja taloudellisinta vähentää, ettei niitä päätyisi niin paljon lietteeseen (liete esim. lannoituskäyttöön sopivaa). |
| Toteutus | 1.Raskasmetallien puhdistumista mm. hulevesistä sekä teollisuuden jätevesistä selvitetään laboratorio- ja pilot-testauksin luonnonmineraaleja ja kehitettäviä modifioituja biomateriaaleja (mm. sahanpuru) käyttämällä. 2.Perustettavan koekentän avulla selvitetään, paljonko pajujen kasvatuksella voidaan vähentää käsiteltyjen jätevesien ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksia (vesinäytteenotot). Samalla selvitetään lajien sopivuus (selviäminen, biomassa). 3.Kirjallisuuskatsauksena selvitetään, missä vaiheessa raskasmetallipitoisuuksia olisi mahdollista ja taloudellisinta vähentää, ettei niitä päätyisi niin paljon lietteeseen. |
| Tulokset | Hankkeen laboratoriotulokset osatehtävässä 1 (ravistelukokeet ja sekoitus-laskeutustestaukset) osoittivat että biomateriaaleista modifioitu turve poisti osaa metalleista paremmin kun taas modifioitu sahanpuru poisti paremmin toisia metalleja. Testatuista mineraaleista PalPower M10 osoittautui pääasiallisesti tehokkaimmaksi metallienpoistajaksi. Suodatintyyppisessä pilottiratkaisussa testatuista materiaaleista parhaimmaksi osoittautui kierrätysmineraali ALOXrc (2-4 mm). Sekoitus- ja laskeutustyyppisessä pilottiratkaisussa PalPower M10 jauhe poisti tehokkaasti monia analysoituja metalleja. Hankkeen tulosten (osatehtävä 2) perusteella pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa, niin että testatuista lajikkeista Gudrun tuotti eniten biomassaa ja heikoiten selvisivät paikallisesta lajikkeesta kerätyt pistokkaat. Kirjallisuusselvityksen (osatehtävä 3) perusteella raskasmetallien erottaminen lietteistä on kannattavaa vain, jos raskasmetallipitoisuudet ovat korkeat. Tällöin vähennetään huuhtoutumaa ja lietteen uudelleenkäyttö maanparannusaineena tai lietteen poltto ovat mahdollisia. Käytetyimmät menetelmät raskasmetallien poistoon lietteestä ovat kemiallinen uutto ja bioliuotus. Koska raskasmetallien erottaminen lietteistä ei ole pääasiassa kustannustehokasta, raskasmetallien käytön vähentäminen ja esimerkiksi hulevesien imeyttäminen maaperään syntypaikoilla nousivat esille kirjallisuustutkimuksessa tekijöinä, joilla raskasmetallien pääsyä lietteisiin voisi estää. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | http://www.oulu.fi/water/node/33145 |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |