Etäluettavien vesimittareiden käyttö kiinteistökohtaisessa veden mittauksessa
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 4000 €
Rahoituspäätös tehty: 2014-10-29
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Etäluettavien vesimittareiden käyttö kiinteistökohtaisessa veden mittauksessa |
| Yhteyshenkilön nimi | Toni Huuha |
| Toteuttajaorganisaatio | Ylivieskan Vesiosuuskunta |
| Hankkeen muut toteuttajat | Oulun yliopisto |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 40 000,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 1.2.2015 - 30.9.2015 |
| Hankkeen aihepiiri | Verkostot |
| Tavoitteet | Hankkeen päätavoitteena oli selvittää etäluettavien vesimittareiden kokonaistaloudelliset vaikutukset vesihuoltolaitoksen toimintaan perinteisiin mekaanisiin vesimittareihin verrattuna. Ensimmäisenä osatavoitteena oli selvittää etäluettavien vesimittareiden vaikutukset alueelliseen vesijohtoverkoston hallintaan. Toisena osatavoitteena oli selvittää etäluettavien vesimittareiden vaikutukset ja mahdollisuudet vesihuoltolaitoksen toimintoihin. Kolmantena osatavoitteena oli selvittää ja etsiä tietoa etäluettavien vesimittareiden luentajärjestelmistä sekä niiden toimittajista. Myös etäluennan toteuttamisen yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi energiayhtiön kanssa oli tavoitteena kartoittaa. |
| Toteutus | Tutkimusmenetelminä käytettiin tiedon keräämisen monenlaisia muotoja, koska kiinteistökohtaiseen vedenmittaukseen liittyen on vain hyvin rajallinen määrä julkisia lähteitä saatavilla. Tietoa etsittiin kirjallisuuden lisäksi paikan päällä suoritetuilla haastatteluilla sekä puhelin- ja sähköpostihaastatteluilla. Haastatteluita kohdennettiin vesihuoltolaitoksille, vesimittareiden toimittajille ja huoltoliikkeille sekä etäluentaratkaisuiden kehittäjille. Kiinteistökohtaisten etäluettavien vesimittareiden vaikutuksia alueelliseen vesijohtoverkoston hallintaan selvitettiin Ylivieskan Vesiosuuskunnan Säilynperän vedenmittausalueella. Vedenmittausalueen tuntikohtaisen ja vuorokausikohtaisen vesitaseen määrittämiseksi Säilynperän jokaiseen kiinteistöön asennettiin ultraääniperiaatteella toimiva etäluettava vesimittari. Tuntikohtaisen vedenkulutustiedon saamiseksi vesimittareiden lähettämät kulutuslukemat kerättiin tunnin välein henkilöautolla mittarin ohi ajaen ja lukemia kerättiin kahtena eri vuorokautena kesällä 2015. Vedenmittausalueelle pumpattu vesimäärä nähtiin Ylivieskan Vesiosuuskunnan kaukovalvontapisteeltä jopa litran tarkkuudella tunneittain. Vuorokausikohtaisen vesitaseen määrittämiseksi kahden kuukauden ajalle etäluettavien vesimittareiden tallentamat kulutuslukemat voitiin käydä lukemassa jälkeenpäin, kun taas alueelle pumpattu vesimäärä nähtiin samalla tavoin kuin tuntikohtaisenkin vesitaseen määrittämisessä. |
| Tulokset | Tehtyjen laskelmien perusteella voitiin todeta, että siirtyminen ultraääniperiaatteella toimivien etäluettavien vesimittareiden luentaan mittareiden ohi ajamalla voidaan perustella taloudellisesti, jos vesihuoltolaitoksella on ollut tapanaan lukea mekaaninen vesimittarikantansa itse esimerkiksi neljän vuoden välein. Tällöin kustannuseroa voi syntyä kahden eri mittarityypin ja toimintatavan välille jopa 10 000 euroa vuodessa. Kokonaistaloudellisen kannattavuuden laskemiseen sekä arviointiin vaikuttavat kuitenkin useat eri tekijät ja sitä tulisi arvioida aina laitoskohtaisesti. Suurimmat erot mittareiden välillä aiheutuvat eri pituisista laskennallisista käyttövuosista ja sitä kautta muodostuvista vuosittaisista mittarinvaihtovolyymeistä, kokonaishankintahinnoista sekä mittareiden luennasta aiheutuvista kustannuksista. Alueellisella kiinteistöjen vuorokausikohtaisella vedenkulutuksen seurannalla voidaan parantaa verkostonhallintaa, jos tunnetaan myös alueelle pumpattu vesimäärä. Tehdyn tutkimuksen mukaan Ylivieskan Vesiosuuskunnan Säilynperän vesijohtoverkosto on tällä hetkellä hyväkuntoinen, sillä vuotovettä muodostuu keskimäärin vain noin 0,1 m3/verkosto-km vuorokaudessa. Jos halutaan minimoida kiinteistön sisäpuolisia vuotovahinkoja, vuorokausitasoinen data ei ole tällöin riittävää. Sen sijaan tuntitasoisella vedenkulutuksen seurannalla voidaan seurata tarkemmin kiinteistökohtaista vedenkulutusta, jolloin vuotoja voidaan ehkäistä ja niiden aiheuttamia vuotovahinkoja minimoida. Myös vuodon alkamisajankohta voidaan osoittaa huomattavan tarkasti. Tutkimuksessa tämä voitiin konkreettisesti huomata, kun tutkimusalueen erään kiinteistön vedenkulutus oli ensimmäisenä mittauspäivänä jatkuvasti vähintään 12 l/h. Syyksi paljastui vuotava WC-istuin. Ylivieskassa etäluettavien vesimittareiden luentayhteistyömahdollisuuksia aloitettiin kartoittamaan tarkemmin sähkö- ja energiayhtiö Herrforsin kanssa ja sähkömittareihin asennettavia moduuleja on tarkoitus asentaa kokeille useampia. Sähkömittarin kautta ei ole kuitenkaan mahdollista lukea nykyisistä etäluettavista vesimittareista kuin vuorokausikohtaisia kulutuslukemia, sillä vesimittarit tallentavat vain vuorokausikohtaista dataa ja sähkömittarit luetaan vain kerran vuorokaudessa. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |