Jätevedenpuhdistamo energian tuottajana ja kuluttajana - VETKU
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 15000 €
Rahoituspäätös tehty: 2024-12-12
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Jätevedenpuhdistamo energian tuottajana ja kuluttajana - VETKU |
| Yhteyshenkilön nimi | Jarmo Linjama |
| Toteuttajaorganisaatio | Suomen ympäristökeskus (Syke) |
| Hankkeen muut toteuttajat | Suomen ympäristöopisto (Sykli) |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 179 532,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 10/2024 - 11/2025 |
| Hankkeen aihepiiri | Jätevedet |
| Tavoitteet | 1) Vauhdittaa energiatehokkuustoimien ja energiantuotantotapojen käyttöönottoa jätevedenpuhdistamoilla kokoamalla yhteen alan toimijoita sekä tuottamalla viestintä- ja koulutusaineistoa energiaomavaraisuuden edistämisestä jätevedenpuhdistamoilla ja lietteenkäsittelyssä. 2) Kartoittaa kustannustehokkaimmat energiaomavaraisuutta edistävät toimet jätevedenpuhdistamolla 3) Kartoittaa pullonkauloja energiaomavaraisuutta edistävien toimien käyttöönoton vauhdittamisessa ja selvittää niihin ratkaisuja yhteistyössä sidosryhmien kanssa 4) Tuottaa koulutusmateriaalia vesihuoltolaitoksille ja suunnittelijoille |
| Toteutus | Hanke toteutetaan viitenä työpakettina: TP1. Kustannustehokkaat ja älykkäät energiatehokkuutta edistävät ratkaisut (päätoteuttajana Syke, Sykli, yhteistyö vesihuoltolaitosten ja yritysten kanssa) TP2. Energiantuotannon mahdollisuudet jätevedenkäsittelyssä (päätoteuttajana Syke, yhteistyövesihuoltolaitosten ja yritysten kanssa) TP3. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen (Syke) TP4. Koulutukset energiaomavaraisuuden edistämiseksi (Sykli) TP5. Viestintä ja projektinhallinta (Syke) |
| Tulokset | Jätevedenpuhdistamot tuottavat noin kaksi kertaa enemmän energiaa kuin kuluttavat, mikäli mu-kaan lasketaan jäteveden hukkalämmöstä, energiayhtiöiden toimesta tuotettu kaukolämpö- ja kyl-mä. Tästä huolimatta energiansäästö- ja päästövähennyspotentiaali on edelleen merkittävä. Säästö-toimet ovat tärkeitä erityisesti laitosten taloudellisten säästöjen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta. Vesihuollon toimialalla on kuitenkin vaihteleva tietotaso energiatehokkuuden mittaamisesta, kustannustehokkaista energiatehokkuustoimista sekä energiantuotantotavoista. Laitosten energiankulutuksesta- ja tuotannosta ei raportoida systemaattisesti ja laitostason energiankulutuksen mittaamisessa ja seurannassa on paljon puutteita. Uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi (2024/3019) tuo energiakatselmukset pakollisiksi yli 10 000 AVL:n laitoksille, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää, että tietotaso ja sen myötä mahdollisuudet energiatehokkuuden edistämiseen kasvaisi myös pienemmillä laitoksilla. Energiatehokkuuden edistämisen keinot vaihtelevat laitoksittain ja on tärkeää huomioida kunkin laitoksen omat lähtökohdat, mm. laitoksen koko, ikä, sijainti, prosessit ja henkilöstön osaaminen. Erityisesti pienillä laitoksilla resurssien vähyys ja osaamisen puute estävät energiatehokkuuden sys-temaattista edistämistä, vaikka toimenpiteet olisivatkin kustannustehokkaita ja voisivat tuoda laitoksille kustannussäästöjä. Energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta edistäviä keinoja löytyy lukuisia teknisistä pumppu-ratkaisuista, prosessien tehostamiseen automaation ja tekoälyn avulla. Keskeisiä tekijöitä energian-kulutuksen kannalta ovat sähköä kuluttavat laitteet ja niiden käyttö ja käytön optimointi, prosessien ohjaus ja optimointi sekä laitteiden säännöllinen huolto ja kunnostus. Uusiutuvan energian ratkaisut – kuten biokaasun tuotanto lietteen mädätyksessä, hukkalämmön hyödyntäminen ja sähkön tuotanto aurinkovoimalla – vähentävät laitosten riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantavat sekä energiaomavaraisuutta että huoltovarmuutta. Erityisen kustannustehokas energiansäästötoimi on usein esimerkiksi energiakatselmuksen teko. Katselmuksessa saattaa paljastua epäkohtia, jotka ovat nopeita ja edullisia korjata. Lisäksi laitteiden ja prosessien tarkistus, säätö ja optimointi ovat usein hinnaltaan erittäin edullisia saavutettavaan hyötyyn nähden. Pienillä laitoksilla ei välttämättä ole resursseja isoihin investointeihin tai ne eivät ole laitoksen elinkaaren kannalta perusteltavissa. Erityisesti tällaisissa tapauksissa energiakatselmus sekä laitteisiin tehtävät säädöt ja prosessien optimoinnit ovat hyvin suositeltavia ja lähes aina myös erittäin kustannustehokkaita. Yhdyskuntajätevesidirektiivin uusiin energia- ja puhdistustavoitteisiin sekä vesihuollon ilmasto-päästöjen vähentämistavoitteisiin vastaamiseksi energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotan-toa edistävien toimien käyttöönottoa tulee vauhdittaa koko jätevesihuollon kentällä. Vauhdittamista voidaan edistää ylätason ohjauksella ja toisaalta tiedon jakaminen mm. tuomalla esiin laitostason esimerkkejä edelläkävijälaitoksilta. Suositukset: 1) Energiakatselmus kannattaa teettää myös pienille laitoksille. Energiakatselmus auttaa arvioimaan puhdistamon nykytilan ja suunnittelemaan kannattavat toimenpiteet, joiden vaikutuksia jatkuva seuranta tukee ja täydentää. 2) Energiatehokkuutta kannattaa edistää kokonaisvaltaisesti, jolloin toimenpiteisiin kuuluu: ○ energiankulutuksen riittävän yksityiskohtainen mittaaminen ja seuranta sekä energiakatselmus, ○ huolellinen suunnittelu ja energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa, ○ prosessien ja laitteiden käytön optimointi sekä ○ laitteistojen säännöllinen huolto ja kunnonvalvonta. 3) Puhdistamokohtaista energiantuotantoa tulisi kasvattaa, sillä se lisää energiaomavaraisuutta, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja voi tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä. 4) Suomessa hyödynnetään jo melko hyvin jäteveden lämmön talteenottoa kaukolämmön tuotannossa, mutta myös käyttämätön potentiaali tulisi jatkossa hyödyntää. Teknologian kehittyessä suotuisasti myös pienemmistä jätevesivirtaamista saattaa tulla kiinnostavia kaukolämmön tuotannon kannalta. 5) Uusia tekniikoita ja tekoälyä kannattaa hyödyntää puhdistamoiden energiatalouden suunnittelussa ja ylläpitämisessä. 6) Taloudellista tukea, osaamisen kehittämistä ja selkeää omistajaohjausta tarvitaan kaikilla tasoilla, jotta jätevedenpuhdistuksen ja lietteenkäsittelyn energiankulutusta voidaan vähentää ja energiantuotantoa tehostaa. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |