Kumppanuus voimavarana - ohje vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön tiivistämiseen
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 56800 €
Rahoituspäätös tehty: 2024-04-24
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Kumppanuus voimavarana - ohje vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön tiivistämiseen |
| Yhteyshenkilön nimi | Aliisia Haapasalmi |
| Toteuttajaorganisaatio | Vesilaitosyhdistys |
| Hankkeen muut toteuttajat | |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 56 800,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 2024-2025 |
| Hankkeen aihepiiri | Hallinto ja talous |
| Tavoitteet | Hankkeessa laaditaan ohjeita vesihuoltolaitosten väliseen yhteistyöhön, kumppanuussopimusmalli sekä muita sopimusmalleja, jotka koskevat muun muassa yhteisiä kehittämishankkeita, yhteishankintoja sekä henkilöstöyhteistyötä. Hankkeessa luodaan uutena toimintatapana vesihuoltolaitosten välinen kumppanuusmalli. Vesihuoltolaitosten välinen kumppanuus sekä siihen liittyvien sopimusten solmiminen ja niiden toimeenpano olisi yksi mahdollinen keino tiivistää vesihuoltolaitosten keskinäistä yhteistyötä. Hanke toteutetaan yhdessä sellaisten vesihuoltolaitosten kanssa, jotka haluavat kehittää ja lähentää keskinäistä yhteistyötään sekä laatia kirjalliset sopimukset yhteistyön tueksi. Hankkeen sisältöä ja kohdistumista muokataan hankkeessa mukana olevien vesihuoltolaitosten tarpeiden pohjalta. Hankkeessa tunnistetaan ja ratkotaan yhteistyön tiivistämiseen liittyviä lainsäädännöllisiä, sopimuksellisia ja toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä sekä laaditaan ohje suositeltaviksi toimintatavoiksi. |
| Toteutus | Hanke täydentää Vesilaitosyhdistyksen toteuttamia muita hankkeita. Hankkeessa kerättiin tietoa vesihuoltolaitosten tekemästä yhteistyöstä kyselylomakkeen ja haastatteluiden avulla, joiden pohjalta julkaisuun on laadittu tapausesimerkkejä. Tietoa yhteistyöohjetta varten on haettu internetistä ja eri asiantuntijatahoja konsultoiden. Hankkeessa toteutettiin myös pilotointi vesihuoltolaitosten välisestä kumppanuusmallista yhteistyössä Kirkkonummen Veden, Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen sekä Vihdin Veden kanssa. Julkaisuun on pilotin pohjalta kiteytetty ohjeistusta, jonka avulla myös muut vesihuoltolaitokset voivat samoin menetelmin tiivistää yhteistyötään. Hankkeessa sekä tilaajan että toteuttajan roolissa toimi Vesilaitosyhdistys, joka palkkasi määräaikaiseksi projektityöntekijäksi Aliisia Haapasalmen tekemään hanketta kehittämispäällikön ohella. Hanketta ohjasivat Vesilaitosyhdistyksen hallinto- ja talousryhmän jäsenet sekä hankkeessa mukana olleiden yhteistyövesihuoltolaitosten johto. Maria Relander, HSY kirjoitti julkaisun vakuutuksia käsittelevän osion . Hankinta- sekä henkilöstöasioissa asiantuntija-apuaan hankkeelle ovat antaneet Tampereen Vesi Oyn, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n sekä Turun Vesihuolto Oy: asiantuntijat, Kuntaliitto ja Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) sekä Työsuojeluhallinto. Juridisen tarkistuksen ja tekstin muokkauksen lukujen 7, 9 ja 10 osalta on toteuttanut Lieke Asianajotoimisto Oy, minkä lisäksi liitteet 1, 2, 4 ja 5 ovat heidän laatimiaan. Hanke toteutettiin vuosina 2025-2026. |
| Tulokset | Vesihuoltolaitokset tekevät jo nykyisellään varsin laajasti ja monipuolisesti yhteistyötä, ja yhteistyön lisääminen sekä kehittäminen on suositeltavaa. Säännölliset tapaamiset ja matalan kynnyksen vuorovaikutus vahvistavat luottamusta ja madaltavat yhteydenottokynnystä. Kumppanuuslaitosten pilotin puitteissa laadittiin myös muilla vesihuoltolaitoksilla hyödynnettävissä oleva sopimusmalli laitosten väliseen yhteistyöhön sekä yhteistyön vuosikellomalli. Pilotoinnissa toteutetut ammattiryhmätapaamiset ja laitosvierailut toivat esiin, että keskinäinen tutustuminen ja kokemusten jakaminen käytännön kautta ovat tehokkaita keinoja yhteistyön syventämiseen. Vesihuoltolaitosten välisten epävirallisten tiedonvaihtoryhmien toimintaan oltiin laajasti tyytyväisiä ja toimintaa pidettiin tärkeänä. Vertaistuki ja sen myötä syntynyt konkreettinen yhteistyö, kuten keskinäiset häiriötilanne‑yhteistyösopimukset ja kalustohankinnat, parantavat kriisinkestävyyttä ja osaamista. Tiedonvaihtoyhteistyön onnistumisen edellytyksiä ovat toiminnan säännöllisyys, vapaaehtoisuus, keveys ja byrokratian vähäisyys. Haasteita voivat puolestaan olla ajanhallinta, koordinoinnin puute ja osallistujien passivoituminen erityisesti etäaikana. Myös tiiviimmässä yhteistyössä eli järjestäytymisessä yhdistyksen muotoon nähtiin etuja. Yhdistystoiminta vaatii enemmän hallinnollista työtä, mutta sen kautta esimerkiksi hankkeita ja tapahtumia voidaan yhteisen tarpeen pohjalta koordinoida luontevasti. Yhteiset kehittämishankkeet ovat tarjonneet vesihuoltolaitoksille mahdollisuuden jakaa resursseja, osaamista ja hankekustannuksia. Hankeyhteistyön onnistumisen kulmakiviä ovat selkeä hankesuunnitelma, roolien ja vastuiden määrittely, avoin tiedonkulku sekä kirjalliset sopimukset. . Hankeyhteistyössä on huomioitava kunkin vesihuoltolaitoksen omat ohjeet ja säännöt, mahdolliset rahoittajien ehdot sekä tarpeellisin osin asiaa koskeva lainsäädäntö. Hankintayhteistyö voi olla kevyttä, kuten tiedonvaihtoa ja asiakirjojen jakamista, tai laajempaa, kuten yhteisiä kilpailutuksia ja sopimuksia. Lainsäädäntö, erityisesti erityisalojen hankintalaki, määrittelee menettelytavat ja vastuut myös yhteishankinnoissa. Yhteishankinnoissa korostuu asianmukaisista sopimuksista ja hankintadokumenteista huolehtiminen sekä päätösvallan siirron selkeä määrittely. Esimerkeistä käy ilmi, että onnistunut hankintayhteistyö edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua, selkeää vastuunjakoa hankintamenettelyssä sekä aktiivista osallistumista kaikilta osapuolilta koko hankintaprosessin ajan. Haasteina voivat olla prosessin työläys yhteishankintaa koordinoivalle laitokselle sekä yhteisymmärryksen saavuttaminen useiden hankintayksiköiden kesken, mutta erityisesti suurissa hankinnoissa yhteistyön hyödyt ovat merkittäviä. Henkilöstöyhteistyötä voidaan vesihuoltolaitoksilla toteuttaa monin eri tavoin: yhteistyö voi olla kevyttä ja satunnaista tai laajempaa ja pitkäkestoista. Lainsäädäntö, kuten kuntalaki, erityisalojen hankintalaki ja työlainsäädäntö, asettaa yhteistyölle reunaehtoja, jotka on huomioitava. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sitä koskee pääsääntöisesti yhtiöittämisvelvollisuus, johon on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Palveluja tarjottaessa ne tulee hinnoitella markkinaperusteisesti kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Yhteistyön juridiset reunaehdot onkin aina arvioitava tapauskohtaisesti henkilöstöyhteistyöhön ryhdyttäessä. Yhteistyö edellyttää selkeitä sopimuskäytäntöjä, henkilöstöhallinnollista osaamista ja toimivaa viestintää. Lainsäädäntö ja ohjeet luovat puitteet yhteistoiminnalle, ja mikäli lainsäädännöllisistä perusteista ei ole varmuutta, ne on tarpeen tarkistaa. Tämä julkaisu toimii osaltaan tukena tässä tehtävässä. Yhteistyötä syvennettäessä on suositeltavaa laatia kirjalliset sopimukset, joissa selkeytetään tavoitteet, periaatteet, reunaehdot ja vastuut. Näin varmistetaan, että yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia ja tukee vesihuollon toimintavarmuutta ja kehittämistä myös tulevaisuudessa. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |