Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 14750 €
Rahoituspäätös tehty: 2023-04-21
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa |
| Yhteyshenkilön nimi | Timo Friman |
| Toteuttajaorganisaatio | AFRY Finland |
| Hankkeen muut toteuttajat | |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 29 500,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 2023-2025 |
| Hankkeen aihepiiri | Talousveden hankinta ja käsittely |
| Tavoitteet | Hankeen tavoitteena on edistää tietoisuutta eri pohjaveden hapetustekniikoista raudan ja mangaanin poistossa sekä tekniikoiden toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa. |
| Toteutus | Hankeesta laaditaan raportti, johon kirjataan eri hapetusmenetelmien periaatteet, hyödyt ja rajoitteet sekä edellytykset kunkin vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuudelle. Hankkeen yhteydessä suomalaisilta vesilaitoksilta kysytään kokemuksia prosessien toimivuuteen ja ajotapoihin liittyen. Kokemuksista kootaan raportin yhteyteen tietopaketti, jolloin vesilaitokset voivat saada konkreettisia ideoita oman prosessin tehostamiseen raudan ja mangaanin poiston osalta. |
| Tulokset | Hankkeen tavoitteena oli lisätä vesilaitosten tietoisuutta eri hapetusvaihtoehdoista sekä prosessiolosuhteista, joilla raudan ja mangaanin poistumista saadaan tehostettua. Hankkeessa laaditun kirjallisuuskatsauksen, työpajan ja kyselytutkimuksen sekä vedenlaatuanalyysien perusteella kerättiin tietoa vesilaitoksilla käytössä olevista tekniikoista. Kyselyn (n = 20) tulosten perusteella vastanneiden laitosten raakaveden keskimääräinen rautapitoisuus vaihteli välillä 0,27–10 mg/l ja mangaanipitoisuus välillä 0,07–0,52 mg/l. Vastaavasti keskimääräinen humuspitoisuutta indikoiva KMnO4 -luku oli 1,5–15 mg/l ja pH keskimäärin 6,1–7,6. Kyselyyn vastanneista 75 % joutui käsittelemään pohjavesilaitostensa raakavettä raudan ja mangaanin poistamiseksi. Kyselyyn vastanneiden pohjavesilaitoksissa raakavettä käsitellään raudan ja mangaanin poistamiseksi biologisella suodatuksella (33 %), kalkkikivialkaloinnilla (27 %), kemiallisella suodatuksella (20 %), maaperähapetuksella (13 %) sekä VYR-hapetuksella (7 %). Laitoksilla suurimmat haasteet raakaveden korkeasta rautapitoisuudesta liittyivät putkistojen, suodattimien, kaivojen ja raakavesilinjojen tukkeutumiseen sekä huuteluvesien määrään ja johtamiseen sekä riittämättömään raudanpoistokykyyn. Vastaavasti suurimmat haasteet korkeasta mangaanipitoisuudesta liittyivät kaivojen, raakavesilinjojen, putkistojen ja suodattimien tukkeutumiseen sekä huuhteluvesien määrään ja niiden johtamiseen sekä riittämättömään mangaaninpoistokykyyn. Laitoksilta saatuja tietoja vedenlaadusta ja käsittelymenetelmistä vertailtiin kirjallisuudesta saatuihin tietoihin sekä laitosten kesken. Tulosten perusteella laitosten kyky poistaa raakavedestä rautaa ja mangaania on suhteellinen hyvä, mutta ongelmia esiintyy myös. Riippuen käytetystä menetelmästä, osalla laitoksista poistomenetelmät vaativat paljon ammattitaitoa ja työtä, kun taas osalla menetelmät ovat yksinkertaisia ja toiminta on automatisoitu tehokkaaksi helpottamaan laitosten käyttöä. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |