Legionellabakteerin esiintyminen ja hallinta talousveden jakeluverkostoissa
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 10000 €
Rahoituspäätös tehty: 2022-12-12
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Legionellabakteerin esiintyminen ja hallinta talousveden jakeluverkostoissa |
| Yhteyshenkilön nimi | Eila Torvinen |
| Toteuttajaorganisaatio | Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos |
| Hankkeen muut toteuttajat | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asiantuntijamikrobiologiayksikkö |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 26 000,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 2024 |
| Hankkeen aihepiiri | Verkostot |
| Tavoitteet | Tavoitteena on tunnistaa legionellabakteerin kasvun riskitekijöitä verkostovedessä ja löytää keinoja mikrobikasvun hallintaan. |
| Toteutus | Tutkimus pohjautuu aiemmin suoritettujen todellisten vesijohto-verkostojen ja pilot-mittakaavan tutkimusten aineistoihin sekä kirjallisuusselvitykseen. Todellisista verkostoista kerättyjen näytteiden sekvenssidatasta tutkitaan legionellan esiintyminen eri tavalla käsitellyissä ja desinfioiduissa talousvesiverkostoissa sekä kiinteistöjen lämpimässä vedessä, ja esiintymistiedot yhdistetään vedestä mitattuihin mikrobiologisiin ja fysikaalis-kemiallisiin muuttujiin ja vedenkäsittelytietoihin. Pilot-mittakaavan näytteiden sekvenssidatasta selvitetään kohdennetummin putkimateriaalien ja klooripohjaisten desinfiointimenetelmien vaikutusta legionella-bakteeriin. Kirjallisuuden avulla selvitetään laajasti eri desinfiointi-menetelmien tehoa legionellabakteerin torjunnassa. Koostamalla eri tutkimusosioista saadut tulokset pyritään saamaan syvällinen tieto legionellakasvun riskitekijöistä. |
| Tulokset | Legionellan nukleiinihappoja esiintyi kaikkien tutkittujen talousvesiverkostojen (N = 5) vesi- ja biofilminäytteissä riippumatta raakavesilähteestä tai vedenkäsittelystä. Kaikesta verkostojen bakteeristosta legionella muodosti kuitenkin vain hyvin pienen osan (0,3 %). Legionellaa havaittiin kaikkien verkostojen RNA-näytteistä, mikä osoittaa legionellan olevan aktiivisessa muodossa. Legionellaa esiintyi yhtä paljon tai enemmän kohteiden kylmässä vedessä (3 – 20 °C) kuin kuumassa vedessä (pääosin 50 - 62 °C). Verkostojen eri pisteiden välillä legionellapitoisuuksissa ei ollut selviä eroja, eikä eri pisteiden väliset klooripitoisuudet tai kylmän veden lämpötilat selittäneet legionellalöydöksiä. Ihmisissä eniten tautia aiheuttavaa Legionella pneumophilan seroryhmää 1 havaittiin vain muutamassa kylmä- ja lämminvesinäytteestä. Koemittakaavan verkoston bakteeriyhteisödatan perusteella legionellan nukleiinihappoja esiintyi koeverkostoon syötetyssä vedessä, mutta selvästi enemmän koeverkostosta ulostulevissa vesissä, joissa veden lämpötila oli tutkimuksen aikana 15 – 22 °C. Tilastollisesti merkitseviä eroja legionellan pitoisuuksissa hypokloriitilla tai klooriamiinilla desinfioiduissa tai kupari- tai PEX-materiaalien välillä ei havaittu. Legionellaa todettiin enemmän aktiivisessa osuudessa (RNA-osuus) kuin kokonaisosuudessa (DNA-osuus), mikä kertoo legionellan aktiivisuudesta ja elinkyvystä myös näissä näytteissä. Lajitasolle legionelloista tunnistui vain kaksi sekvenssiä ja ne olivat vaarattomana pidettyä Legionella moravica -lajia. Vesilaitostutkimus osoitti, että legionellan nukleiinihappoja löytyy yleisesti vähäisessä määrin talousvesiverkostojen kylmän veden näytteistä ja biofilmeistä, vaikka veden lämpötila on alle 20 °C ja riippumatta siitä, millainen on raakavesilähde tai vedenkäsittely. Ihmisissä eniten tautia aiheuttavaa lajia L. pneumophilaa löytyi kuitenkin hyvin vähän. Vesilaitostutkimuksen ja kokeellisen tutkimuksen tulosten mukaan mikään desinfiointikäsittely tai putkimateriaali ei selvästi suosinut legionellan esiintymistä. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |