Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 11660 €
Rahoituspäätös tehty: 2021-10-28

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Vesihuollon verkostotyömaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen päästölaskentatyökalun avulla
Yhteyshenkilön nimi	Ella Havulinna
Toteuttajaorganisaatio	FCG Finnish Consulting Group Oy
Hankkeen muut toteuttajat	Tampereen Vesi, Turun Vesihuolto Oy, Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry (FiSTT)
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	25 300,00 €
Hankkeen aikataulu	syksy 2021 - kevät 2022
Hankkeen aihepiiri	Verkostot
Tavoitteet	Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa verkostosaneerausten hiilijalanjäljen merkittävimmät tekijät ja löytää keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Työn lähtökohtana oli vesilaitosyhdistyksen tavoite Suomen vesihuollon hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Verkostosaneeraukset ovat välttämättömiä, mutta aiheuttavat päästöjä esimerkiksi resurssien käytön ja polttoaineenkulutuksen vuoksi. Työssä vertailtiin eri putkimateriaaleja ja saneerausmenetelmiä.
Toteutus	Työ toteutettiin diplomityönä, johon sisältyi kirjallisuusselvitys ja kaksi tapaustarkastelua, joiden lähtötiedot kerättiin kirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui putkitoimittajia sekä aukikaivu-, pitkäsujutus- ja sukkasujutusasiantuntijoita. Tietoa kerättiin yhteensä kuudelta eri toimijalta. Tapaustarkasteluissa tutkittiin vesijohtoa ja jätevesiviemäriä kahdella eri koolla, joista ensimmäinen, pienet putket, tehtiin vesijohdolla DN150 ja jätevesiviemärillä DN300. Toinen tapaustarkastelu, suuret putket, tehtiin vesijohdolla DN400 ja jätevesiviemärillä DN1000.
Tulokset	Kokonaispäästöjen kannalta on tärkeää valita kuhunkin kohteeseen soveltuva putkimateriaali, sillä putken elinikä vaikuttaa myös saneerausten päästöihin. Saneerausmenetelmiä vertaileva hiilijalanjäljen laskenta tulee tehdä tapauskohtaisesti, sillä kokonaispäästöt riippuvat esimerkiksi putkikoosta ja kaivannon massojen määrästä. Tapaustarkasteluissa parhaaksi saneerausmenetelmäksi pienille putkille osoittautui pitkäsujutus ja suurille putkille aukikaivu. Pienille putkille kokonaishiilijalanjäljen merkittävin tekijä oli työkoneiden polttoaineenkulutus ja suurille putkille putken valmistus. Tapaustarkasteluiden perusteella aukikaivun ja pitkäsujutuksen päästöjä voitaisiin pienentää siirtymällä käyttämään työkoneissa vähäpäästöisempiä tai fossiilivapaita polttoaineita. Ohipumppauksen todettiin kuluttavan merkittävästi polttoainetta. Työmaan kesto vaikuttaa ohipumppauksen polttoaineenkulutukseen, joten lyhytkestoisella ja ohipumppauksen välttävällä saneerausmenetelmällä voidaan joissain tapauksissa pienentää hiilijalanjälkeä. Erityisesti aukikaivun osalta hiilijalanjälkeä voidaan pienentää lyhentämällä kuljetusetäisyyksiä ja suosimalla yhteisprojekteja. Tulokset on esitetty kokonaisuudessaan diplomityössä.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä	https://trepo.tuni.fi/handle/10024/140361
Loppuraportti (julkinen)	Diplomityo_HaapakoskiJuuli.pdf (8 latausta)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)