Hankkeen tila: Käynnissä
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 15000 €
Rahoituspäätös tehty: 2019-10-28

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Kupariputkien pistekorroosio, tapaustutkimus
Yhteyshenkilön nimi	Päivi Peltonen
Toteuttajaorganisaatio	FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (nyk. FCG Oy)
Hankkeen muut toteuttajat	Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä, Lahti Aqua, Tampereen Vesi, Vihdin Vesi, Vesilaitosyhdistys
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	47 240,00 €
Hankkeen aikataulu	2020-2022, 2024
Hankkeen aihepiiri	Verkostot
Tavoitteet	Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kiinteistöjen kupariputkien pistekorroosion syitä sekä lämpimän veden että kylmävesiputkiston osalta huomioiden edeltävä verkosto, vesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi ja talousvedenlaatu sekä kupariputkien tutkimukset.
Toteutus	Tutkimuksen vaiheet: 1. Kirjallisuusselvitys 2. Korroosiokohteiden valinta vesilaitoksittain 3. Taustatiedon kerääminen ja käsittely kohteittain 4. Tulosten tulkinta ja raportointi 5. Käyttämättömien talousvesikäyttöönhyväksyttyjen kupariputkien tutkiminen 6. Loppuraportti
Tulokset	Hankkeessa havaitut pistekorroosiotapaukset olivat 2000-luvulla asennetuissa kupariputkissa kaikki lämpimän käyttöveden tai lämminvesikierron putkissa. Syöpyneet putket olivat eri valmistajilta. Käyttämättömien talousvesikäyttöön hyväksyttyjen kupariputkien tutkimuksessa selvisi, että nykyisten kupariputkien sisäpinnat olivat eri valmistajilla erilaisia: yhdellä valmistajalla sisäpinnat oli kirkkaita ja sileitä kuten kupariputket ennen 2000-lukua, mutta osalla karhennettuja (mattapinta) ja osassa havaittiin värieroja ja epäsäännöllisiä pinnanmuotoja. Kupariputken sisäpinnan käsittelymenetelmä on muuttunut 1990 -luvun loppupuolella, mikä todennäköisesti vaikuttaa osaltaan pistesyöpymien muodostumiseen. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan kupariputken sisäpinnan tulee olla puhdas ja sileä. Asetukseen tarvitaan tarkempi määritelmä puhtaudelle ja sileydelle. Erityisesti tulisi täsmentää puhallusmenetelmän jäljiltä silminnähtävästi karheiden putkien sileysvaatimus sekä valmistuksessa putken sisäpinnalle jäävien partikkelien tutkiminen, sillä hyvin pieniä partikkeleita ei voi havaita silmämääräisesti. Hankkeen tulosten perusteella pohjavesilaitosten talousvedenlaadulla, vedenkäsittelymenetelmällä, vedenjakelualueella käytetyillä verkostomateriaaleilla tai verkostopituudella ei voitu todeta selvää yhteyttä kupariputkien pistesyöpymiin. Vain pintavesilaitosten verkostoalueella tai pintaveden ja pohjaveden sekoittuessa, ei tullut esiin pistekorroosiotapauksia. Kupariputkien pistekorroosiota selittävä tekijä liittyykin todennäköisesti kupariputkien sisäpinnan käsittelyn muuttumiseen 1990 -luvun loppupuolella ja putkien käyttöönottotoimenpiteisiin. Kunnollisen käyttöönottohuuhtelun tarve on selkeä 2000-luvun kupariputkille. Myös riittävä happipitoisuus ja pH-arvo suojaa/ hidastaa kupariputkia syöpymiseltä.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)