Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 20000 €
Rahoituspäätös tehty: 2016-10-31
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit |
| Yhteyshenkilön nimi | Päivi Peltonen |
| Toteuttajaorganisaatio | FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy |
| Hankkeen muut toteuttajat | Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energia, Oulun vesi, Tampereen Vesi ja Aalto-yliopisto |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 69 600,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 2016-2017 |
| Hankkeen aihepiiri | Verkostot |
| Tavoitteet | Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kiinteistöissä seisovan veden metallipitoisuuksia sekä mahdollisia syy-yhteyksiä vesilaitteistot, laitteistojen ikä ja suomalaisen talousveden erityispiirteet huomioiden. Juomavesidirektiivin valvontaa ja analyysejä koskevien liitteiden uudistuksen mukaan talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin osalta valvontanäytteiden otto tulee muuttumaan siten, että näytteet otetaan käyttäjän hanasta ilman edeltävää veden juoksutusta. |
| Toteutus | Hankkeen tutkimukset ajoittuivat helmi-kesäkuuhun 2017. Vesinäytteitä otettiin 8 eri pinta- ja pohjavesilaitoksien alueilla muutamasta kiinteistöstä pääasiassa keittiöhanoista 2h, 4h ja >8h seisotusajoilla sekä juoksutetusta vedestä. Verkostopisteiden valinnassa huomioitiin vesikalusteiden ja putkistojen ikä ja materiaalit. Tulosten tarkastelussa huomioitiin mm. raakaveden ja laitoksilta lähtevän veden laatu sekä kalkki-hiilihappotasapainot. Kuluttajille laadittiin myös pienimuotoinen web-pohjainen kysely veden juoksutuskäytännöistä. Työn käytännön toteutukseen ja raportointiin osallistui myös DI-työntekijä Meri Sipilä. |
| Tulokset | Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista liukeni seisotettuun veteen merkitsevästi kuparia, lyijyä, nikkeliä ja sinkkiä. Jo 2 h veden seisotus kiinteistössä nosti veden metallipitoisuuksia etenkin <5 vuotta vanhoissa kohteissa. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt ennen näytteenottoa. Uutta näytteenottotapaa vastaavissa litran vesinäytteissä talousveden nikkelille asetettu laatuvaatimus 20 µg/l ylittyi 9/30 näytepisteessä >8h seisotuksen jälkeen ja 1/30 näytepisteessä 2-4h jälkeen. Nikkeliä havaittiin erityisesti kiinteistöissä, joissa oli uusi <2 vuotta sitten uusittu hana. Kupari- ja lyijypitoisuudet olivat korkeat muutamassa näytepisteessä. Kuparin laatuvaatimus 2 mg/l ei ylittynyt seisotetuissa vesinäytteissä, mutta lyijyn laatuvaatimus 10 µg/l ylittyi yhdessä näytepisteessä. Tutkimuksen yhteydessä toteutetun juoksutustottumuskyselyn perusteella noin 70 % vastaajista juoksutti vettä aina tai useimmiten ennen veden juomista tai veden käyttämistä ruuanlaittoon. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201712188091 |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |