Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 5000 €
Rahoituspäätös tehty: 2009-03-17

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Väitöskirjatutkimus haitta-aineiden tunnistamisesta
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio	Helsingin yliopisto / Joonas Nurmi
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	0,00 €
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aihepiiri	Jätevedet
Tavoitteet	Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää uusia, ensisijaisesti kvalitatiivisia, instrumenttianalyyttisiä menetelmiä vesien sisältämien orgaanisten yhdisteiden määritykseen ilman etukäteisvalintaa sekä tunnistaa antropogeenisiä haitta-aineita erityyppisistä vesinäytteistä.
Toteutus	Tutkimuksessa kehitetyt menetelmät perustuvat kaasu- ja nestekromatografiseen erotukseen ja analyyttien tarkan massan mittaukseen lentoaikamassaspektrometrillä sekä kerätyn aineiston käsittelyyn dekonvoluutio-ohjelmistolla. Analyysimenetelmiin liittyvät tunnistusprosessit validoitiin tutkimalla tunnettuja väkevöityjä näytteitä, jonka jälkeen menetelmiä sovellettiin Päijät-Hämeen alueelta kerättyihin jätevesi-, hulevesi-, pintavesi- ja kaatopaikan suotovesinäytteisiin.
Tulokset	Tutkimustulokset osoittivat, että analyysi lentoaikamassapektrometrillä mahdollistaa suurten yhdistejoukkojen seulonnan ilman ennakkotietoa näytteen koostumuksesta. Kattavin tieto näytteestä saavutetaan, kun näyte analysoidaan sekä kaasu- että nestekromatografisilla menetelmillä. Useissa tapauksissa mittauksilla voidaan saavuttaa alustava tunnistus yhdisteestä, mikäli tarkan massan mittauksiin yhdistetään tietoa esimerkiksi spektrikirjastoista ja ionien isotooppisuhteista. Lopullisen tunnistuksen tulee kuitenkin aina perustua malliaineen käyttöön. Tunnistusmenetelmien suurimmat rajoitteet johtuivat käytetyn dekonvoluutio-ohjelman puutteellisista ominaisuuksista, jonka vuoksi valtaosa työvaiheista jouduttiin suorittamaan manuaalisesti. Tulosten käsittelyn hitaus, erityisesti suurten näytemäärien yhteydessä, rajoittaakin vielä toistaiseksi menetelmien laaja-alaista sovellettavuutta. Tutkituista näytteistä tunnistettiin alustavasti kymmeniä yhdisteitä, joista osa varmistettiin myös malliaineilla. Suurimmat lukumäärät yhdisteitä tunnistettiin puhdistetusta jätevedestä, hulevedestä ja kaatopaikan suotovedestä. Tulokset osoittavat, että ihmisen toiminnasta syntyvät jätevirrat muodostavat tärkeän reitin orgaanisten yhdisteiden kulkeutumiselle ympäristöön. Kemikaalien käyttömäärien kasvaessa, näiden päästölähteiden kontrolloinnin ja asianmukaisen käsittelyn merkitys tulee entisestään korostumaan.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä	Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8811-7
Loppuraportti (julkinen)	Novel_analytical_methods.pdf (17 latausta)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)