Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 19840 €
Rahoituspäätös tehty: 2015-11-09
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa |
| Yhteyshenkilön nimi | Jutta Laine-Ylijoki |
| Toteuttajaorganisaatio | VTT |
| Hankkeen muut toteuttajat | |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 77 340,00 € |
| Hankkeen aikataulu | 2014-2015 |
| Hankkeen aihepiiri | Lietteet |
| Tavoitteet | Tämän hankkeen tavoitteena oli selventää ja jakaa kansallisella tasolla tietoa puhdistamolietteiden jäteluokituksesta ja siihen liittyvistä mahdollisista lisätiedontarpeista sekä vaikuttaa EU-komissiossa projektin aikana vielä avoinna oleviin päätöksiin, erityisesti vaaraominaisuuteen H14 (ekotoksisuus) liittyen. Hanke on jatkoa aikaisempiin VTT:n vetämiin jäteluokituksen uudistustyöhön liittyviin hankkeisiin. Näissä kaikissa hankkeissa tavoitteena on ollut tausta-aineiston tuottaminen Suomen edustajien käyttöön EU-komissiossa käytäviin jäteluokitusta koskeviin neuvotteluihin ja kansallisten päätösten perustelujen taustamuistioiksi. Hankkeessa tuotettiin myös uutta kokeellista tietoa puhdistamolietteiden ekotoksisuudesta. Hankkeen tuloksia esiteltiin Suomen edustajien toimesta myös eurooppalaisella tasolla, millä pyrittiin varmistamaan, että osoitettavat menetelmät ja menettelytavat soveltuisivat myös kansalliseen toimintaympäristöömme ja ettei puhdistamolietteiden käsittely ja hyödyntäminen hankaloituisi tulevaisuudessa perusteettomasti jäteluokituksen seurauksena. |
| Toteutus | Hankkeen sisältö: - Taustatietojen kokoaminen ja vertailu luokituksessa ehdotettuihin menetelmiin ja arviointitapoihin - Kokeellinen työ puhdistamolietteiden ekotoksisuusominaisuuksien (HP14) määritykseen ja arviointiin liittyen - Raportointi sekä vaikuttaminen EU-komissiossa auki oleviin päätöksiin sekä kansallisesti päätettävien vaaraominaisuuksien tulkintaan - Osallistuminen jäteluokitukseen liittyvään menetelmänkehitys- ja standardointityöhön. |
| Tulokset | Hankkeessa selvennettiin ja jaettiin kansallisella tasolla tietoa puhdistamolietteiden jäteluokituksesta ja siihen liittyvistä mahdollisista lisätiedontarpeista sekä vaikutettiin aktiivisesti EU-komissiossa projektin aikana vielä avoinna oleviin päätöksiin, erityisesti vaaraominaisuuteen H14 (ekotoksisuus) liittyen. Hankkeen tuloksia esiteltiin Suomen edustajien toimesta myös eurooppalaisella tasolla, millä pyrittiin varmistamaan, että osoitettavat menetelmät ja menettelytavat soveltuisivat myös kansalliseen toimintaympäristöömme ja ettei puhdistamolietteiden käsittely ja hyödyntäminen hankaloituisi tulevaisuudessa perusteettomasti jäteluokituksen seurauksena. Hankkeessa tuotettiin myös uutta kokeellista tietoa puhdistamolietteiden kokonaispitoisuuksista ja ekotoksisuudesta. Tulosten perusteella ja tämän hetkisten menetelmien ja kriteerien valossa monet lietteet voitaisiin sekä laskennallisesti että ekotoksisuustestauksen perusteella tulkita vaaralliseksi jätteeksi vaaraominaisuuden HP14 (ympäristölle vaarallinen) perusteella, vaikka niiden kokonaispitoisuudet ovatkin tässä yhteydessä merkityksettömiä. Tuloksien perusteella voidaan myös todeta, että ekotoksisuustestit vaikuttavat soveltuvan huonosti orgaanisille jätteille, kuten lietteet, biojäte ja lanta, joissa testin aikana tapahtuvan orgaanisen aineksen nopea hajoaminen aiheuttaa jo sellaiseen testieliöiden menehtymisen. Ekotoksisuustestien käyttöönottoon liittyy siten vielä lukuisia epävarmuustekijöitä ja niiden käyttö jatkossa edellyttääkin tarkempaa ohjeistusta esimerkiksi testien suorittamiseen liittyen mm. pH-säätöön, happea kuluttavien jätteiden tutkimiseen sekä värillisten vesiuutteiden käsittelyyn. Ennen kaikkea tarvitaan ohjeistusta testihierarkiaan eli miten menetellä, jos yksi tai osa testeistä antaa positiivisen tuloksen ja osa ei sekä tarkat, yhdenmukaiset ohjeet, menettelykuvaukset ja tulkintaohjeet eli miten menetellään, jos näyte ei sovellu testiin esimerkiksi happipitoisuutensa vuosi. Tulosten valossa on siis aivan liian ennenaikaista asettaa ekotoksisuustutkimuksia ja niillä saatavia tuloksia korkealle jäteluokituksen arviointihierarkiassa. Ratkaisuja tarvitaan vielä myös menetelmäkehitystasolla erityisesti liittyen kytkentään suhteessa kemikaalilakiin, mutta lisäksi kansallisella tasolla ekotoksisuusarvioinnin lähtökohtaa on syytä tarkasti ja laajasti pohtia. Tiukan, kansallisen tason vaikuttavuusarvioon pohjautumattoman tulkinnan vaarana on, että moni nykyään tavanomaisena pidetty, hyötykäyttöön laajasti ohjautuva, mutta kaksoismerkinnällä varustettu jäte päätyy vaaraominaisuusarviointiin ja sitä kautta ekotoksisuustestauksen pohjalta vaaralliseksi jätteeksi. Toisaalta, koska jäteluettelo ja vaaraominaisuuksien testaus ja arviointi ovat toisistaan täysin irrallisia, voi myös olla, että moni jäteluettelossa ilman kaksoismerkintää oleva jäte näyttäytyy testeissä ristiriitaisesti (ts. syntyjään vaarallinen jäte ei olisi testeissä toksinen, mutta syntyjään tavanomainen jäte olisi). |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |