Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 12000 €
Rahoituspäätös tehty: 2007-12-31

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Syväpohjavesien hyötykäyttö Pohjois-Pohjanmaalla
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio	Oulun Yliopisto
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	0,00 €
Hankkeen aikataulu	2007-2008
Hankkeen aihepiiri	Talousveden hankinta ja käsittely
Tavoitteet
Toteutus	Pohjois-Pohjanmaan alueen pohjavesien käyttö on toistaiseksi rajoittunut vapaisiin, pinnan läheisyydessä sijaitseviin akvifereihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on määrittää syvien pohjavesien käyttömahdollisuuksia hyvälaatuisen talousveden riittävyyden turvaamiseksi. Syvillä pohjavesillä tarkoitetaan tässä yhteydessä alueen savi- ja silttikerrosten alla, jopa 140 metrissä sijaitsevien hiekkakerrosten pohjavesiä. Tällaisia käyttökelpoisia vesiä on löytynyt Kempeleestä, Limingasta ja Haukiputaalta. Toisinaan pohjavesi on kuitenkin ollut suolaista ja tämä on aiemmin rajoittanut lähteiden veden käyttöä suoraan raakavedeksi. Viime aikoina suolan poisto on tehostunut nanokalvotekniikan ansiosta ja suolainenkin pohjavesi voidaan ottaa varsin kustannustehokkaasti hyötykäyttöön, jos vesi ei sisällä kalvoa tukkivaa rautaa tai mangaania. Hankkeen tavoitteina on pyrkiä erityisesti selvittämään: - syvien pohjavesien hydrologiaa - syvien pohjavesien havainnointia ja mallintamista - pohjavesien määrää ja muodostumisesta - pohjavesien laatua ja sen vaihtelua - suolaisen pohjaveden alueen laajuutta - virtaussuuntia Suomessa ei ole aiemmin juurikaan tutkittu syviä pohjavesiä. Hankkeen tarkoituksena on siksi myös soveltuvien menetelmien kehitys ja testaus. Tutkimuksessa maaperän rakenteen kartoittaminen perustui kairauksiin, joilla varmennettiin aiempien geofysikaalisten tutkimusten tulkintoja. Pohjavesiesiintymän ominaisuuksien selvittämiseksi asennettiin alueelle uusia pohjaveden seurantaputkia, suoritettiin kahden kuukauden koepumppaus käytöstä poistetusta pohjavedenottamosta Limingan kirkonkylällä sekä analysoitiin seurantaputkien pohjaveden kemiallinen laatu. Maaperän rakenteen selvityksen ja koepumppauksen tuloksista koostettiin hydrogeologinen malli ja pohjaveden virtausmalli, joilla selvitettiin pohjaveden virtaussuuntia. Lisäksi mallin avulla määritettiin, mistä vesi alueen akvif
Tulokset	Maaperän kartoituksen perusteella Limingan tutkimusalueen lävitse kulkee luode-kaakko - suunnassa kallion syventymä, jonka ylin kerros on 10 - 20 metrin syvyyteen hienoa silttiä ja syvemmät kerrokset kallioon asti hiekkaa. Tällä hetkellä Limingan juomavesi otetaan kirkonkylän länsipuolella sijaitsevasta Rantakylän harjusta. Harju kulkee silttikerroksen peittämien alueiden eteläreunalla itä-länsi-suunnassa jatkuen hienoaineksen alla piiloharjuna Limingan kirkonkylälle, jossa Foudilan lähteen kohdalla hienoaineksen alainen sorakerrostuma on harjanteen itäisin tunnettu piste. Alueen koepumppauksessa Foudilan lähteen vierestä, vanhasta vedenottamosta pumpattiin vettä 3 500 m3 päivässä kahden kuukauden ajan. Rantakylän harjualueen itäpäässä pumppaus aiheutti pohjaveden laskua jo vuorokauden sisällä pumppauksen aloittamisesta. Vastaavasti idässä, kolmen kilometrin etäisyydellä pumppaamosta, peitteisessä hiekkakerroksessa havaittiin pohjaveden pinnan laskua. Pumppaus ei kuitenkaan kahdessa kuukaudessa vaikuttanut harjualueen vedenottamoiden pohjaveden pintoihin. Pohjaveden vedenlaatuanalyysien perusteella silttikerroksen alapuolisen paineellisen akviferin vesi on suolapitoista reliktisen meriveden tai vanhasta merenpohjasedimentistä irtoavan suolan takia. Korkeimmat kloridipitoisuudet (1 600 mg/l) havaittiin Limingan kirkonkylältä itään, Liminganlahdelta sisämaahan päin. Korkein pitoisuus oli kymmenkertainen verrattuna Liminganlahtea lähempänä havaittuihin pitoisuuksiin. Kauempana sisämaan suunnalla, Limingan ja Tyrnävän kunnan rajalla havaittu pitoisuus oli alempi (100 mg/l). Veden hyötykäytön kannalta havaitut kloridipitoisuudet syvissä pohjavesissä ovat koko alueella korkeita. Rautaa ja mangaania havaittiin Rantakylän harjun itäpäätä lukuun ottamatta kaikissa näytteissä sosiaali- ja terveysministeriön suositusarvot ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavesimallissa pohjaveden päävirtaussuunta alueella on Rantakylän harjua pitkin itään Foudilan lähteen suuntaan, josta kääntyy virtaamaan pohjoiseen. Limingan kirkonkylän itäpuolisen hiekkakerroksen pohjaveden pinnan laskua koepumppauksen aikana ei mallilla saatu toistettua. Tästä syystä alueen itäosan pohjaveden virtausolosuhteista ei saatu varmuutta. Hienoaineksen alaisen, paineellisen akviferin vesimäärät ovat mallin perusteella korkeahkot, tosin itäosan virtauksen epäselvyys heikentää mallin tarkkuutta. Itäosan geologiset lisätutkimukset rakenteen tarkentamiseksi varmentaisivat tulosta. Mallia voidaan epävarmuuksineenkin pitää hyvänä, suuntaa-antavana työkaluna muuten vaikeasti tutkittavan Limingan syvän pohjavesiakviferin ominaisuuksien selvityksessä.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)