Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 12000 €
Rahoituspäätös tehty: 2007-12-31

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Tekopohjaveden bioteknisen valmistuksen tehostaminen; esiselvitys
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio	Tampereen teknillinen yliopisto
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	0,00 €
Hankkeen aikataulu	2007-2008
Hankkeen aihepiiri	Talousveden hankinta ja käsittely
Tavoitteet
Toteutus	Tekopohjavesi kattaa tällä hetkellä maamme talousveden tuotannosta noin 12 %. Lähitulevaisuudessa tekopohjaveden osuus tulee kasvamaan, sillä pintavesilaitosten rakentaminen ei enää houkuttele vesilaitoksia johtuen mm. niiden tekopohjavesilaitoksia epävarmemmasta toiminnasta ja puhdistusprosessiin tarvittavasta suuresta kemikaalimäärästä. Tampereen ja Turun seuduilla on suunnitteilla suuren mittakaavan tekopohjavesilaitokset. Tekopohjaveden muodostamis­prosessin ymmärtäminen on keskeistä harjujemme suojelun ja korkealaatuisen talousveden tuoton kannalta. Tutkimuksen tavoite on lisätä ymmärrystä veden biologisesta puhdistumisprosessista maaperäkulkeutumisen aikana sekä luonnontilaisen pohjaveden mikrobiyhteisön muutoksista imeytyksen yhteydessä. Näiden ohella tavoitteena on kehittää mikrobidiversiteettitutkimuksissa käytettävää analytiikkaa. Tutkimuskohteina ovat Turun ja Tampereen seuduille suunnitteilla olevat tekopohjaveden muodostamisalueet. Nyt hankittava tieto luo edellytykset arvioida imeytyksen vaikutuksia luonnontilaisen akviferin mikrobiyhteisöön tekopohjavesilaitosten valmistuttua tutkittaville alueille lähitulevaisuudessa. Imeytysalueiden mikrobiologinen alkutilanne on täysin selvittämättä ja antaa hyvän lähtökohdan tutkimukselle, jossa etsitään tekopohjaveden valmistukseen liittyviä mikrobiologisia vertailukohtia ja yhtenäisyyksiä.
Tulokset	Sekä Virttaankankaan että Syrjänharjun pohjavesien ja biofilmien solumäärät vaihtelivat sekä ajallisesti että paikallisesti. Tulosten perusteella biofilmejä kertyy ja kasvaa pohjavesissä kaiken aikaa, mutta ne myös irtoavat ja hajoavat jatkuvasti. Bakteerisolujen tiheys ei siis kasva systemaattisesti, eikä soluluku pysy vakiotasolla. Sekä Virttaankankaan että Pälkäneen bakteeriryhmissä oli nähtävissä voimakasta vaihtelua eri näytteenottokertojen välillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi saman pohjavesiputken vesi- ja biofilminäytteiden bakteeripopulaatiot erosivat toisistaan merkittävästi. Biofilmimuodostuksessa on myös nähtävissä voimakas bakteeriryhmävaihtelu neljän näytteenottokerran aikana. Biofilmin muodostuminen liuskalle on todennäköisesti hyvin sattumanvaraista eikä tietty bakteeriryhmä aina edusta samaa %-osuutta. Bakteereja ravinnoksi käyttävät yksisoluiset alkueläimet saattavat myös hetkessä muuttaa bakteerien lajiryhmämääriä liuskoissa. Tulosten tarkastelu osoitti, että LH-PCR-kuvaajista löytyi useita toisiaan tukevia tuloksia, joten menetelmä soveltuu pohjaveden bakteeripopulaatioiden seurantaan. Tulosaineisto antaa kuvan alueiden luonnontilaisista bakteeriyhteisöistä ja niiden vaihteluista. Saatua tietoa voidaan hyödyntää tekopohjavesi-imeytysten alettua, jolloin luonnontilainen lähtökohta tulee olemaan mikrobiologisten tutkimusten referenssi.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)