Vesihuoltoverkostojen hydraulisen hallinnan kehittäminen

Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 15000 €
Rahoituspäätös tehty: 2005-12-31

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi Vesihuoltoverkostojen hydraulisen hallinnan kehittäminen
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio Teknillinen korkeakoulu
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv) 0,00 €
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aihepiiri Verkostot
Tavoitteet
Toteutus
Tulokset Energia- ja vesi­toimialojen välillä on löydettävissä teknisiä synergistisiä yhteistyökohteita sekä uudis­rakentamisessa että verkostojen käytössä ja ylläpidossa. Tietämyksen- ja sisällönhallinta on olennainen osa nykypäivän infrastruktuuriyhtiön toimintaa. Tietämyksen hallintaa varten on kehitetty erilaisia järjestelmiä ja viitekehyksiä, joiden avulla hallitaan, kehitetään ja säilytetään yhtiössä olevaa tietämystä. Sisällönhallintaa puolestaan pyritään tehostamaan erilaisten tietomallien ja metadatan avulla. Nykyään massiivisten tietomäärien johdosta välttämättömien tietokantajärjestelmien kehityssuuntia ovat tietolähteiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, hajauttaminen ja virtualisointi. Talousveden jakeluverkostojen hallinnan taso vaihtelee voimakkaasti vesilaitosten välillä. Aktiivisempaan hallintaan siirtyminen edellyttää vesitaseen laskentaa, verkoston suuralueiden muodostamista ja niiden mittarointia. Hydraulisten mittaustietojen käyttö yhdessä vuotojen havainnointisovelluksen kanssa tarjoaa keinon verkoston hallintaan. Toisaalta vesilaitoksella toimiva hydraulinen malli toisi uuden ulottuvuuden sekä verkoston käyttöön että hallintaan. Sen varjo­puolena on osaavan henkilökunnan tarve. Tähän vastausta voitaisiin mahdollisesti hakea vesihuolto­laitosten koon kasvattamisesta sekä uudentyyppisestä yhteistyöstä konsultointi­­yritysten kanssa. Tähdättäessä jätevesiverkostoon ja edelleen puhdistamolle tulevan hule- ja luonnonvesijakeen määrän pienentämiseen on vuotojen- ja kunnonhallinnalla ensisijainen rooli. Viemäriverkoston vuotovesimäärien selvittäminen ja parametreihin perustuva laskenta kunnonhallinnassa on nykyisin vähäistä, resurssit kohdennetaan ensisijaisesti talousveden jakelu­verkostoon. Viemäriverkosto huomioidaan, kun ongelmia tulee. Kuitenkin nykytekniikalla olisi helppo kohdentaa viemäri­verkoston saneerauksia suunnitelmallisesti ja siten parantaa verkoston keski­määräistä kuntoa. Voimakkain tutkimustarve tulevaisuudessa kohdistuu jakeluverkostojen hallinnan edelleen kehittämiseen. Tavoitteena voisi olla reaaliaikaisen mallin hyödyntäminen ict-tekniikkaa hyödyntäen. Tällöin kysyntään pohjautuen olisi mahdollista ohjata jakelu­verkoston toimintaa häiriötilanteissa sekä kunnonoptimoinnissa. Tässä visiossa mallin tekninen­ taso mahdollistaisi myös laadun seuraamisen. Talousvedenjakeluverkoston tapauksessa hydraulinen tilanlaskenta pohjautuisi kulutusmittausten ja -ennusteiden sekä verkosto­mittausten ja -tilatietojen reaaliaikaiseen hyödyntämiseen. Tuloksena voitaisiin kehittää kunnonlaskentaa käyttö­omaisuuden hallinnan perustaksi ja toisaalta simuloida häiriötapauksia tilannekuva-analyysin pohjaksi. Aksela, K. (toim.), Vesi- ja energiaverkostojen hallinnan kehittäminen, Teknillinen korkeakoulu, Vesihuoltotekniikan julkaisu, Espoo 2008, ISBN 978-951-22-9538-8
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)