Hengitystiepatogeenin esiintyminen jäteveden käsittelyn eri vaiheissa yhdyskuntaperäisen jäteveden p
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 16000 €
Rahoituspäätös tehty: 2012-10-15
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Hengitystiepatogeenin esiintyminen jäteveden käsittelyn eri vaiheissa yhdyskuntaperäisen jäteveden p |
| Yhteyshenkilön nimi | Jaana Kusnetsov |
| Toteuttajaorganisaatio | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos |
| Hankkeen muut toteuttajat | Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Lakeuden Etappi Oy |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 50 188,47 € |
| Hankkeen aikataulu | 2012-2014, loppuraportti valmistui 27.4.2015. |
| Hankkeen aihepiiri | Jätevedet |
| Tavoitteet | Tavoitteena on ollut selvittää kahden yhdyskuntaperäisen jäteveden puhdistamon eri käsittelyvaiheiden veden ja myös lietteen legionellatilanne viljely- ja PCR-menetelmin. |
| Toteutus | Näytteet haettiin puhdistamoilta vuosina 2012 ja 2014. Uudet PCR-menetelmät kehitettiin ja näytteet analysoitiin. Projektin loppuraportti on valmistunut 27.4.2015. |
| Tulokset | Havaitut legionellapitoisuudet olivat jätevedessä suurimmillaan 2 300 000 pmy/l laitoksella A (viljelymenetelmä) ja 1 800 000 000 solua/l (qPCR-tekniikka). Lietenäytteissä legionelloja havaittiin 49 000 solua/g (qPCR). Laitoksella B legionellapitoisuudet olivat jätevedessä suurimmillaan 100 000 pmy/l (viljely) ja 500 000 solua/l (qPCR) ja lietenäytteissä 4 900 solua/g (qPCR). Näytteistä tutkittiin solujen elävyyttä propidium monoatsidi-qPCR-tekniikalla, ja solujen havaittiin olleen jätevesi- ja lietenäytteissä pääasiassa eläviä. Legionellat kuuluivat Legionella pneumophila –lajin haitallisimpaan seroryhmään 1, muihin sen lajin seroryhmiin 2-15 ja muihin Legionella -lajeihin. Viljelemällä havaitut legionellapitoisuudet olivat tutkituissa jätevesikohteissa suuria, ylittäen selvästi Eurooppalaisessa legionellaohjeistossa puhtaimmille vesijärjestelmille annetut ohjearvot. QPCR-menetelmille ei ole vastaavia omia ohjearvoja vielä olemassa. Niillä havaitut pitoisuudet olivat viljelytuloksiin nähden yleensä selvästi suurempia. Jäteveden puhdistamoilla legionellapitoista aerosolia voi päästä ilmaan mm. hiekanerotusvaiheen ilmastuksesta, ilmastusaltaasta ilmastuksen aikana, jäteveden roiskumisen aikana, sekä lietteen pölyämisen että lietteen jatkokäsittelyn ja käytön kautta. Työturvallisuuslaissa todetaan, että työntekijän altistuminen biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Kaikenlaisilla jäteveden puhdistamoilla töitä tekevien ja vierailijoiden tulisikin suojautua siten, että he eivät vaarantaisi legionellojen vuoksi terveyttään. Puhdistamojen legionelloihin liittyvän terveysriskin tarkemman arvioimisen mahdollistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta eri kohteista uusimmilla menetelmillä ja myös laajempaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |