Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 5000 €
Rahoituspäätös tehty: 2011-10-20

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Yhteyshenkilön nimi	Pinja Kasvio
Toteuttajaorganisaatio	Suomen ympäristökeskus, VHO
Hankkeen muut toteuttajat	Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Järvenpään kaupunki, Tampereen kaupunki ja Kuopion kaupunki.
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	167 000,00 €
Hankkeen aikataulu	2012-2016
Hankkeen aihepiiri	Muut
Tavoitteet	Hankkeen päätavoitteena oli tutkia kosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuutta hulevesien puhdistuksessa Suomen olosuhteissa.
Toteutus	Hankkeessa oli seurantakohteina kolme hulevesikosteikkoa Espoossa, Järvenpäässä ja Kuopiossa ja Tampereen Lielahden lumenkaatopaikan sulamisvesien käsittelyyn rakennettu biosuodatusalue. Kaikkia kohteita seurattiin vesinäyttein. Espoossa ja Tampereella hyödynnettiin myös jatkuvatoimista mittausta.
Tulokset	Seurantatutkimuksissa todettiin, että sameuden, kiintoaineen, kokonais- ja fosfaattifosforin ja metallien osalta parhaat puhdistustulokset saatiin biosuodatusalueella. Menetelmä ei poistanut typpeä, vaan sitä huuhtoutui biosuodatuksessa. Tulokset osoittivat, että myös kosteikoilla on mahdollista vähentää veden sameutta ja poistaa kiintoainetta ja fosforia, mutta ei niin tehokkaasti kuin biosuodatuksella. Sen sijaan kosteikot pidättivät jonkin verran myös typpeä. Hulevesissä usein esiintyvää, tiesuolasta peräisin olevaa, klooria kumpikaan menetelmä ei pystynyt vähentämään. Tämän tutkimuksen perusteella Suomessa vielä vähän käytetty biosuodatus vaikuttaa erittäin lupaavalta hulevesien käsittelymenetelmältä myös pohjoisiin olosuhteisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että eri aineiden pitoisuudet käsittelyyn tulevissa hulevesissä vaihtelivat erittäin paljon kohteesta riippuen. Pientaloalueilla sijaitseviin Järvenpään ja Kuopion kosteikkoihin tulevissa hulevesissä ainepitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Selvästi korkeampia pitoisuuksia mitattiin Espoossa ja Tampereella. Espoossa kosteikkoon johdetaan vesiä Kehä III -moottoritieltä ja teollisuusalueelta, ja Tampereella biosuodatuksella käsiteltävät vedet ovat muualta kuljetetun lumen sulamisvesiä, joissa on usein korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Vesien väkevyys näyttäisi vaikuttavan menetelmien käsittelytehoon. Tämä oli selkeimmin havaittavissa eroina kosteikkokohteiden puhdistustehokkuuksissa.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä	http://www.syke.fi/hankkeet/hule
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)