Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 4000 €
Rahoituspäätös tehty: 2008-03-17

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Kalakki-projekti
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio	Savonia-ammattikorkeakoulu
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	0,00 €
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aihepiiri	Lietteet
Tavoitteet	Yhdyskuntajätteiden mukana ravinnekierrosta poistuu vuosittain merkittävä määrä käyttökelpoisia ravinteita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Iisalmen vesilaitoksen kalkkistabiloidun puhdistamolietteen (KSP-liete tai KSPL) käyttökelpoisuutta lannoitteena. Kokeessa selvitettiin KSP-lietteen vaikutuksia maaperään sekä sadon määrään ja laatuun. Erityisesti tarkasteltiin lietteestä mahdollisesti aiheutuvaa raskasmetallikuormitusta.
Toteutus	Tutkimus toteutettiin osaruutukokeena vuosina 2008-2010. Koekasveina käytettiin ohraa ja säilörehunurmea ja maalajina oli runsasmultainen hietamaa. KSP-lietteen lannoitusvaikutus selvitettiin neljän eri lannoituskäsittelyn avulla: kontrolli (ei lannoitusta), KSPL-lannoitus (KSPL + tarvittava täydennyslannoitus), NPK (KSPL -käsittelyä vastaava mineraalilannoitus) ja NPK + poltettukalkki (KSPL -käsittelyä vastaava mineraalilannoitus ja KSP-lietteen kalkitusvaikutusta vastaava kalkitus). KSP-liete levitettiin ohralle vuosittain ja nurmell e kertalannoituksena perustamisvuonna.
Tulokset	Kokeen suunnitteluvaiheessa havaittiin, että ohralla KSP-lietteen kokonaisfosforipitoisuus oli suurin levitysmäärää rajoittava tekijä, kun säilörehunurmella nitraattidirektiivi rajoitti lietteen käyttöä.Levitysmäärät olivat kummallakin viljelykasvilla järkevällä tasolla. KSP-liete toimi ensisijaisesti fosforilannoitteena täyttäen ohran fosforintarpeen kokonaan ja säilörehunurmellakin 65 % fosforitarpeesta. Ohralla KSP-liete toimi myös typpi- ja kaliumlannoitteena kun taas nurmiviljelyssä KSP-lietteen rooli typen ja kaliumin osalta jäi vähäiseksi. Liete nosti merkittävästi maan fosfori- , rikki- ja kalsiumtilaa. Lisäksi sillä oli merkitsevä kalkitusvaikutus. KSP-lietteellä ei ollut vaikutusta maan raskasmetallipitoisuuteen. Tulosten perusteella huomattiin, että lietteen sisältämä nikkeli ja elohopea voivat rajoittaa lietteen toistuvaa käyttöä. Toistuvassa käytössä myös kokonaisfosforin vuositase muodostuu epätoivottavan korkeaksi ja siksi KSP-lietettä ei tulisi käyttää korkean fosforitilan mailla. Liukoisen fosforin analyysitulos aliarvioi selkeästi todellisuudessa kasveille käyttökelpoisen fosforin määrän. KSP-lietteen kokonaisfosforista käyttökelpoiseksi lasketaan tällä hetkellä 40 %, mikä ei tulosten valossa ole ainakaan yliarvioitua.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä	https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482546/Kalakki-hankkeen%20loppuraportti.pdf?sequence=1
Loppuraportti (julkinen)	Kalakki-hankkeen loppuraportti.pdf (20 latausta)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)