Lietetuotteiden hyödyntäminen elintarvikkeiden, rehujen, kuitu- ja energiakasvien tuotannossa sekä viherrakentamisessa
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 10000 €
Rahoituspäätös tehty: 2006-12-31
Hakijan toimittamat tiedot
| Hankkeen nimi | Lietetuotteiden hyödyntäminen elintarvikkeiden, rehujen, kuitu- ja energiakasvien tuotannossa sekä viherrakentamisessa |
| Yhteyshenkilön nimi | |
| Toteuttajaorganisaatio | Suomen ympäristökeskus |
| Hankkeen muut toteuttajat | |
| Hankkeen koko budjetti (sis alv) | 0,00 € |
| Hankkeen aikataulu | |
| Hankkeen aihepiiri | Lietteet |
| Tavoitteet | Tutkimuksen lietetuotteiden maatalouskäyttöä ja fosforin käyttökelpoisuutta koskevat osuudet ovat alkaneet Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja alueen muutamien vesihuoltolaitosten ja vastaavien päärahoituksella nimellä Puhdistamolietteen hyödyntäminen Vakka-Suomessa ja Turunmaalla. Hankkeeseen sisältyy lietetuotteiden fosforin liukoisuutta inkubointikokeella selvittävä osuus, johon Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitus kohdistuu. |
| Toteutus | Hankkeessa selvitetään Varsinais-Suomen Tavoite 2 -alueiden vesihuoltolaitosten puhdistus- ja jälkikäsittelymenetelmiin sitoen lietetuotteiden sisältämän fosforin käyttökelpoisuus kasveille kirjallisuudesta, vanhoista aineistoista ja inkubointikokeen avulla. Lietetuotteiden fosforin käyttökelpoisuus kasveille on yliarvostettu nykyisessä ja jopa tulevassa ympäristötukijärjestelmässä, mikä vähentää merkittävästi viljelijöiden intressejä ottaa vastaan lietetuotteita, koska he tällöin menettävät merkittävästi mahdollisuuksia riittävän todellisen fosforilannoitusvaikutuksen saavuttamiseen. Lietetuotteiden satovaikutukset ja niiden käytön aiheuttamat kaasumaiset päästöt selvitetään kenttäkokeessa. Prosessien kustannustieto kerätään puhdistamoilta ja lietteiden käsittelijöiltä. Kenttäkokeesta saatavien lietetuotteiden satovaikutusten ja fosforin käyttökelpoisuuden perusteella arvioidaan eri prosessien taloudellinen mielekkyys. Eri tuotteiden käyttökelpoisuus raskasmetallipitoisuuksien ja kuormituksen sekä hygienian puolesta arvioidaan kenttäkokeen tulosten perusteella. Samalla arvioidaan tarvittavat varoajat levityksen jälkeen eri tuotteille. Suomessa hygieniasyistä säädetyt varoajat ovat nykyisin merkittävästi pidemmät kuin lietedirektiivin vähimmäisvaatimus, mikä rajoittaa merkittävästi sellaisen pellon käyttöä, jolle on levitetty lietetuotteita omalta osaltaan vähentäen viljelijöiden kiinnostusta lietetuotteiden käyttöön. Tuotteiden vaikutukset ilmastonmuutosta aiheuttaviin kaasumaisiin päästöihin arvioidaan kenttäkokeiden tulosten perusteella. Tulosten perusteella annetaan suosituksia lainsäädännön ja tukijärjestelmien kehittämiseksi. Hankkeen tuloksiin perustuen alueen toimijoille järjestetään koulutustilaisuuksia. Tuloksista laaditaan loppuraportti ja niistä kerrotaan alan ammattilehdissä ja alan toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa. Tietoa levitetään alan järjestöjen kautta. |
| Tulokset | Kirjallisuusselvityksen alustavien tulosten mukaan puhdistamolietteet muistuttavat ominaisuuksiltaan erittäin vahvasti lannoitettua maata, mutta sorptioaktiivisen alumiinin ja raudan väkevyys on tyypilliseen suomalaiseen kivennäismaahan verrattuna kymmenkertainen. Kohtalainenkin maan happamuus heikentää lietetuotteiden fosforin saatavuutta kalkkistabiloitua lietettä lukuun ottamatta enemmän kuin väkilannoitteiden, joten niitä ei kannata käyttää vahvasti happamilla mailla. Kalkkistabiloitua lietettä lukuun ottamatta lietetuotteiden alumiinilla ja raudalla saostetun fosforin käyttökelpoisuus on ensimmäisenä vuonna noin 25 % ja pidemmän ajan kuluessa noin 50 % väkilannoitefosforin vastaavasta. Suomen lyhyt kasvukausi pienentää lietetuotteiden fosforin käyttökelpoisuutta ensimmäisenä vuonna. Vuoden 2006 kenttäkokeiden ja inkubointikokeiden ensimmäisen fraktioinnin tuloksia on odotettavissa alkuvuodesta 2007. |
| Tietoa hankkeesta muualla internetissä | http://www.mitietorakenteet.fi/hankehaavi/MIThhesitys.php?hanid=234123 |
| Loppuraportti (julkinen) | |
| Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset) |