Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 5000 €
Rahoituspäätös tehty: 2009-03-20

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Talousveden raakavesien mikrobiologisen laadun mittaaminen - Erikoisanalytiikkavalmiuksien kehittäminen Suomessa (ERKKA)
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio	Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	0,00 €
Hankkeen aikataulu	2009-2010
Hankkeen aihepiiri	Talousveden hankinta ja käsittely
Tavoitteet	Euroopan unionin jäsenmaissa talousveden turvallisuudesta säädetään talousvesidirektiivissä 98/83/EY. Voimassa oleva direktiivi ja sen perusteella Suomessa ja muissa jäsenmaissa toimeenpannut asetukset keskittyvät lopputuotteen laadun monitorointiin, mikä on aina liian myöhäistä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Euroopan komissio on käynnistänyt toimet talousvesidirektiivin uudistamiseksi. Uudistamisen lähtökohdaksi on otettu WHO:n lanseeraama Water Safety Plan (WSP) konsepti, jossa pelkän lopputuotteen monitoroinnin sijasta tarkastellaan koko veden tuotanto- ja jakeluketjua veden laatua uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Talousvesien turvallisuutta voivat uhata erilaiset mikrobit, joita ovat bakteerit, virukset ja alkueläimet. Talousveden mikrobiologista laatua mittaavien indikaattoribakteerien (Escherichia coli, suolistoperäiset enterokokit) läsnäolon toteaminen on merkki välittömästä terveysriskistä veden kuluttajille. Indikaattoreiden poissaolo ei kuitenkaan vastaavasti ole aukoton tae veden turvallisuudesta, sillä monet taudinaiheuttajamikrobit säilyvät vedessä paremmin kuin indikaattoribakteerit. Esimerkiksi kampylobakteerit, Salmonella ja enterohemorraaginen E. coli (EHEC) ovat taudinaiheuttajamikrobeja joiden esiintyminen saadaan melko hyvin todettua vesinäytteistä viljelymenetelmillä. Vesiympäristössä hyvin säilyville viruksille (esim. noro-, adeno- ja rotavirus) ja alkueläimille(Giardia ja Cryptosporidium) analyysivalmiudet taas ovat rajallisempia ja vaativat erikoisanalytiikkaa. Talousveden mikrobiologisen turvallisuuden kannalta talousvesidirektiivin uudistamistoimia valmistelee Euroopan komissiota avustava vesimikrobiologien asiantuntijaryhmä (Expert Group on Microbiology, EGM). EGM on ollut yksimielinen siitä, että mikrobiologista erikoisanalytiikkaa tarvitaan talousveden laadun uhkien kartoittamisessa (WSP), puhdistusprosessien tehokkuuden arvioinnissa ja mahdollisesti myös vesilaitosten raakav
Toteutus	Menetelmien pystytystyö tehtiin tyyppikantojen ja puhdasviljelmien avulla. Menetelmien testaamiseksi kerättiin talousveden raakavesinäytteitä hankkeeseen valituilta vesilaitoksilta elo-syyskuussa 2009. Lisäksi otettiin myös kahdelta jätevedenpuhdistamolta näyte puhdistetusta jätevedestä. Menetelmät pystytettiin Giardialle ja Cryptosporidiumille, rotavirukselle ja salmonellalle. Näiden lisäksi näytteistä analysoitiin THL:n Vesi ja terveys -yksikössä jo käytössä olevilla menetelmillä noro- ja adenovirukset, kolifaagit, termofiiliset kampylobakteerit, Escherichia coli –bakteeri, suolistoperäiset enterokokit ja sulfiittia pelkistävät klostridit (Clostridium perfringens).
Tulokset	Hankkeessa mukana olevat laitokset voivat hyödyntää hankkeesta saamansa raakaveden laatutulokset Water Safety Plan -konseptin mukaisen uhkien arvioinnin osana. Hankkeen tuloksena luotiin Suomeen entistä laajempi mikrobiologisten erikoisanalyysien valikoima, joka on myös muiden Suomen vesilaitosten käytettävissä maksullisena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelututkimuksena esimerkiksi vastaaviin WSP-tarkoituksiin sekä mahdollisten vesiepidemia- ja vesiongelmatilanteiden selvittämiseen. ERKKA-hankkeessa tutkitut raakavesinäytteet olivat mikrobiologiselta laadultaan varsin puhtaita, sillä ainoaksi taudinaiheuttajamikrobilöydökseksi jäi kampylobakteerien toteaminen yhdessä tutkituista näytteistä. Suolistoperäisiä indikaattorimikrobeja tosin löytyi pieniä määriä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikista raakavesinäytteistä. Molemmista puhdistetuista jätevesinäytteistä todettiin noroviruksia. Lisäksi toisesta jätevesinäytteestä todettiin rotaviruksia ja toisesta alustavasti Giardia –alkueläimen kystia. Suolistoperäisten indikaattorimikrobien pitoisuudet olivat jätevesinäytteissä odotetusti korkeat. Suomen vesilaitosten raakavesien ja prosessivesien mikrobiologisen laadun kartoitus jatkuu ERKKA-hankkeessa käyttöönotetulla toimintamallilla THL:n toimesta POLARIS-projektissa.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)