Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 12000 €
Rahoituspäätös tehty: 2007-12-31

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Sinilevätoksiinit
Yhteyshenkilön nimi
Toteuttajaorganisaatio	Turun yliopisto
Hankkeen muut toteuttajat
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	0,00 €
Hankkeen aikataulu	1/2007–12/2009
Hankkeen aihepiiri	Talousveden hankinta ja käsittely
Tavoitteet	Sinileviä eli syanobakteereja esiintyy yleisesti rehevissä vesissä. Osa syanobakteereista tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, mm. maksamyrkyllisiä mikrokystiineja ja nodulariineja. Samoista lajeista tunnetaan sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä muotoja. Syanobakteerien lukumäärän tai sukujen/lajien havainnointi ei siis riitä kertomaan veden käyttöturvallisuudesta. Tämän hetkisillä menetelmillä voidaan esim. mikroskooppisesti tunnistaa syanobakteerien suku, mutta ei sitä tuottavatko syanobakteerit myrkyllisiä yhdisteitä. Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää mikrokystiinien ja nodulariinien määrä esim. vasta-aineisiin perustuvilla menetelmillä, ilman että tiedetään minkä suvun/lajin edustajia syanobakteerit ovat. Hankkeen tarkoitus on kehittää käyttäjäystävällinen ja nopea tapa selvittää vesinäytteessä esiintyvien syanobakteerien mahdollinen kyky tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä. Määritys voidaan tehdä noin tunnissa ja sen voi suorittaa henkilö, jolla ei ole laboratorioalan koulutusta tai kokemusta. Hankkeessa tavoitellaan herkkää määritystä, joka varoittaisi jo ennakkoon veden laadun huononemisesta. Menetelmää voitaisiin hyödyntää vedenottamoilla ympäri Suomen.
Toteutus
Tulokset	Turun yliopistossa on kehitetty nopea ja yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voidaan mitata vesinäytteestä mikrokystiinien esiintymisriski. Mittauksen voi suorittaa ilman laboratorioalan koulutusta lyhyen perehdyttämisen jälkeen ja tulos on valmis 1,5 tunnissa näytteenotosta. Mittauksessa selviää syanobakteerien mikrokystiinin valmistamiseen tarvitseman geneettisen elementin määrä, ja lisäksi minkä sukuinen syanobakteeri (Microcystis, Planktothrix tai Anabaena) kyseistä elementtiä sisältää. Menetelmä tunnisti 100 %:sti oikein testatut 30 puhdasviljelmää. Lisäksi menetelmää testattiin yli 250 luonnonvesinäytteellä, jolloin havaittiin selkeä korrelaatio mittaustulosten ja riippumattoman verrokkilaboratorion tekemien suorien mikrokystiinipitoisuusmittausten välillä. Tulokset kannustavat mittausmenetelmän jatkokehitystä kaupalliseksi tuotteeksi.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)