Hankkeen tila: Valmistunut
Kehittämisrahaston rahoitusosuus: 12300 €
Rahoituspäätös tehty: 2011-10-21

Hakijan toimittamat tiedot

Hankkeen nimi	Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta
Yhteyshenkilön nimi	Tommi Fred
Toteuttajaorganisaatio	Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Hankkeen muut toteuttajat	KUVES , VHVSY, Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven vh-laitokset
Hankkeen koko budjetti (sis alv)	170 000,00 €
Hankkeen aikataulu	Hanke toteutettiin ajalla 2012-2013.
Hankkeen aihepiiri	Verkostot
Tavoitteet	Hankkeen päämääränä on vähentää jätevesipäästöjä Vantaanjokeen. 1. tavoite on muotoilla hankeosapuolten kesken yhteinen näkemys ylivuotojen vähentämisen tavoitteista sekä toimenpiteiden karkea kustannusarvio poliittisen päätöksenteon tueksi. 2. tavoite on parantaa jätevesijärjestelmän toimintavarmuutta määrittelemällä yhteistyössä vesilaitosten kesken pumppaamojen parhaat tekniset ratkaisut ja toimintamallit huollon ja käytön osalta. 3. tavoite on jätevesiylivuotoihin liittyvän tiedonkulun tehostaminen ja koulutuksen lisääminen. 4. tavoite on tunnistaa tehokkaasti ne jätevesiverkoston osat, joista vuotovedet pääsevät todennäköisimmin jätevesiverkostoon.
Toteutus	Hanke toteutettiin useana erillisenä osahankkeena, jotka on kuvattu tarkemmin loppuraportissa. Osahankkeet voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. jätevesipäästöjen torjunnan vision ja strategian laadinta 2. Parhaat käytännöt pumppaamoilla (varustetaso sekä huolto- ja käyttötoimintamalli) 3. Koulutuksen kehittäminen sekä sidosryhmäviestintä ja yhteistyö.
Tulokset	Hankkeen päätavoite parantaa osallistujien näkemystä ylivuotojen hallinnan mahdollisuuksista ja kustannuksista onnistui hyvin. Hankkeen osallistujien käsitys ylivuotojen torjunnan hallintakeinoista ja kustannustasosta parani ja laitokset saivat työkaluja pumppaamoiden luotettavuuden parantamiseen. Pumppaamohenkilökunnan kouluttamiseen panostetaan jatkossa vesiensuojeluyhdistyksen tilaisuuksissa. Hulevesiesitettä voidaan hyödyntää valtakunnallisesti: sitä voidaan jakaa kampanjoina tai laskujen yhteydessä tai tuotettua aineistoa voidaan hyödyntää asiakaslehdissä tai muussa vesilaitosten viestinnässä. Työskentely työpajamuotoisesti tarjosi tilaisuuden vertailla laitosten toimintatapoja avoimen keskustelun hengessä, mikä on lisännyt tietämystä toisten laitosten toimintatavoista. Operatiivinen henkilöstö osallistuu harvemmin kehittämistyöhön siten kuin pumppaamotoimintamallin laadinnan yhteydessä tehtiin. Pumppaamotoimintamallin laadintaan osallistui pumppaamomestareita ja esimiehiä, joilla muutoin on harvemmin tilaisuuksia keskustella työnsä sisällöstä muiden laitosten edustajien kanssa. Erityisesti he kokivat verkostoitumisen kollegoiden kanssa arvokkaaksi. Pysyvänä seurauksena hankkeella on madaltunut kynnys laitosten väliseen yhteistyöhön jatkossakin.
Tietoa hankkeesta muualla internetissä
Loppuraportti (julkinen)
Yhteenvetokalvot ja tiedote (julkiset)