Viemäreiden kuntotutkimusopas
Oppaassa tuodaan esille maailmalla käytettyjä kuntotutkimusmenetelmiä, joiden oikealla valinnalla saadaan lisättyä verkkojen kuntotutkimusmääriä nykyisestä, saadaan kohdennettua saneeraus- ja kunnossapitotoimenpiteet oikein ja tehokkaammin sekä saadaan arvokasta ja luotettavaa tietoa vesilaitosten omaisuudenhallinnan avuksi.
Viemäriverkon kuntotutkimuksia tehdään Suomessa pääasiassa läpiajettavilla kameroilla, ns. CCTV-menetelmällä. Vuotuiset kuntotutkimusmäärät suomalaisilla vesilaitoksilla ovat tyypillisesti alle 4 % verkkojen kokonaismäärästä. Tämä johtaa siihen, että koko verkon tutkiminen kertaalleen vie yli 20 vuotta. Siinä ajassa verkkojen ominaisuudet ehtivät muuttua hallitsemattomasti, eikä esimerkiksi rikkoutumien ehkäisyyn ja vuotovesien hallintaan saada riittävästi tietoa. Verkkojen saneeraukseen kohdentuu vuosittain selvästi alle 0,5 % verkoista, mikä merkitsee sitä, verkon uusiutumisikä on tyypillisesti 200-300 vuotta.
Oppaassa on taulukoissa esitetty tärkeimmät ja keskeisimmät kuntotutkimusmenetelmiin liittyvät asiat, sisältäen mm. kunkin kuntotutkimustyypin käytön reunaehdot ja sovellettavuus verkkojen kuntotutkimuksissa. Lisäksi oppaassa on esitetty erilaisiin tarpeisiin soveltuvia menetelmiä.
Julkaisun tekijät: Tiia Lampola, WSP Finland Oy ja Sakari Kuikka, SewCon Kuikka Oy
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti hanketta. (Hankkeen nimi: Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen päivittäminen verkostojen kuntotutkimusoppaaksi.)
Voit ladata maksuttoman pdf-julkaisun klikkaamalla oheista kuvaketta: